Raaseporista kohti vuotta 2028 – terveisiä Maaseutuparlamentista

2.–3. lokakuuta eri puolilta Suomen ruotsinkielisiä alueita saapuneet maaseudun toimijat kokoontuivat Raaseporiin suomenruotsalaiseen Maaseutuparlamenttiin. SILMU-kylät oli tietenkin mukana. Tällä kertaa en matkannut länteen pelkästään kuuntelemaan, oppimaan ja tapaamaan muita maaseudun toimijoita. Minulla oli kotiin tuomisina myös erityinen tehtävä: seuraavan, vuonna 2028 järjestettävän Maaseutuparlamentin viestikapula.

Tämän vuoden Maaseutuparlamentti järjestettiin Raaseporissa teemalla kulttuuri ja identiteetti. Kahden päivän ohjelmassa käsiteltiin muun muassa älykästä sopeutumista, kulttuurin merkitystä maaseudulla, kylien ja kuntien välistä yhteistyötä, varautumista, kotoutumista sekä sukupolvien välisiä kohtaamisia.

Maaseutuparlamentti järjestettiin Tammisaaressa Ekenäsgårdenin historiallisessa Sigurd Snåre -salissa. Rakennus valmistui jo vuosina 1879–1880 kansakouluksi, ja sali on alusta lähtien ollut paikka, jossa ihmiset ovat kokoontuneet yhteen. Nykyään se toimii muun muassa konsertti- ja juhlasalina. Mainio ympäristö kohtaamisia, keskusteluja ja yhteisöllisyyttä täynnä olevalle Maaseutuparlamentille! Tutustu Tammisaaren taloon tästä Sigurd Snåren sali – Raasepori

Osallistumiseni Maaseutuparlamenttiin oli myös osa Smarta Byar iSvenskfinland -hankkeen työtä. Tätä Älykäs kylä -hanketta toteutetaan myös Itä-Uudellamaalla. Raaseporin päivien aikana etsin siksi hieman tavallista tarkemmin hyviä ideoita, innostavia esimerkkejä ja toimintatapoja, joita voimme tuoda mukanamme kotiin ja välittää edelleen Itä-Uudenmaan kylille. Mitä muualla tehdään ja mitä voisimme oppia toisiltamme?

Älykkäät kylät -toiminnassa etsitään luovia ja kestäviä ratkaisuja paikallisiin haasteisiin sekä luodaan yhdessä uusia mahdollisuuksia. Maaseutuparlamentti tarjosi siksi erinomaisen tilaisuuden kerätä inspiraatiota ja kokemuksia muilta maaseutualueilta.

Maaseutuparlamentilla on pitkät perinteet

Suomenruotsalaisella Maaseutuparlamentilla on pitkät perinteet. Ensimmäinen järjestettiin Vöyrillä vuonna 1990 aikana, jolloin maaseudulla kannettiin huolta väestön vähenemisestä ja palvelujen lakkauttamisesta. Sen jälkeen Maaseutuparlamentista on kehittynyt säännöllisesti järjestettävä foorumi kokemusten vaihdolle, ajankohtaisille maaseutukysymyksille, tulevaisuudenuskolle ja yhteisöllisyydelle.

Lue lisää https://bya.fi/sv/landsbygdsriksdagen/

 

Ajatuksia, keskusteluja ja kohtaamisia

Maaseutuparlamentin avasi 2.10. kansanedustaja Johan Kvarnström, joka korosti, että yhteistyö on välttämätöntä ja henkilökohtaiset kontaktit ovat arvokkaita. Myös Raaseporin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Thomas Blomqvist nosti tervetuliaispuheessaan esille verkostojen merkityksen maaseudun voimavarana.

Perjantain ohjelmassa kuultiin muun muassa Linköpingin yliopiston professori Josefina Syssnerin alustus älykkäästä sopeutumisesta sekä Dorothee Schulte-Bastan puheenvuoro kulttuurin merkityksestä maaseudulla. Lisäksi ohjelmassa oli paneelikeskustelu, hanketori ja teemasessioita.

Kirjailija ja Moomin Charactersin hallituksen puheenjohtaja Sophia Jansson lähestyi kulttuurin ja identiteetin teemaa oman taustansa ja elämäkertansa kautta. Åbo Akademin tutkija Dorothee Schulte-Basta puolestaan tarkasteli kulttuuria maaseudun sosiaalisena infrastruktuurina.

Erityisesti mieleeni jäi kysymys: Mikä tekee paikasta elävän? Dorothee Schulte-Basta nosti esiin näkyvyyden, ylpeyden ja sitoutumisen sekä kulttuurisen toimintakykymme. Ajatus, joka kannattaa viedä mukana myös Itä-Uudenmaan kyliin.

Tutustu Maaseutuparlamentin koko ohjelmaan ja puhujien esityksiin https://bya.fi/sv/landsbygdsriksdagen/

 

Sisältörikkaan päivän jälkeen kokoonnuimme illalliselle meren äärellä kauniilla paikalla sijaitsevaan Ravintola Fyreniin Tammisaaressa. Illallinen tarjosi aikaa jatkaa keskusteluja, tutustua uusiin ihmisiin ja vaihtaa kokemuksia rennossa ympäristössä.

Samalla tarjoutui tilaisuus kokea myös Ekenäs by night, eli Tammisaari iltavalaistuksessa. Itse yövyin monien muiden osallistujien tavoin Motel Marinessa, kävelymatkan päässä sekä tapahtumapaikasta että illallisravintolasta.

 

Maaseudun kehittämistä käytännössä

Lauantaiaamu 3.10. oli omistettu työpajoille yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa. Minulle se oli myös hyvä tilaisuus kuunnella Älykkäät kylät -lasit päässä, millaisia ideoita ja toimintatapoja voisimme hyödyntää Itä-Uudenmaan kylissä.

Osallistuin työpajaan Pöytäharjoitus kriisiviestinnästä. Harjoituksen tehtävänä oli suunnitella ja pohtia yhdessä kunnan ja kylän välistä viestintää tilanteessa, jossa myrsky oli aiheuttanut saarella sähkökatkon ja herättänyt huolta asukkaiden keskuudessa.

Harjoitus herätti monia ajatuksia. Kuka tiedottaa mistäkin? Miten tieto tavoittaa ihmiset, jos tavanomaiset viestintäkanavat eivät toimi? Entä mikä voi olla kylän ja paikallisten toimijoiden rooli ilman, että ne ottavat vastuulleen viranomaisten tehtäviä? Nämä ovat erittäin ajankohtaisia kysymyksiä myös silloin, kun työskentelemme kylien varautumisen parissa Itä-Uudellamaalla.

Varsinainen Maaseutuparlamentti päättyi työpajojen jälkeen. Minulle yksi päätöstilaisuuden kohokohdista oli Maaseutuparlamentin viestikapulan luovutus. Viestikapula siirtyi meille SILMUun, ja saamme kunnian järjestää seuraavan suomenruotsalaisen Maaseutuparlamentin syksyllä 2028.

Aiomme tehdä parhaamme luodaksemme Maaseutuparlamentin, jossa näkyy itäuusmaalainen leima ja jossa on runsaasti innostavia kohtaamisia ja yhteisöllisyyttä.

Mutta ennen pitkää kotimatkaa oli vielä vuorossa retki Raaseporissa.

 

Maaseutuparlamentin retki

Retken aikana tutustuimme paikallisiin toimijoihin ja konkreettisiin esimerkkeihin siitä, miten yhdistystoiminta, yrittäjyys, yhteisöllisyys ja paikallinen aktiivisuus rakentavat elävää maaseutua.

 

Mopoklubben Racerborg

Tenholassa toimiva Mopoklubben Racerborg on mainio konkreettinen esimerkki siitä, mitä paikallinen yhdistystoiminta voi merkitä. Klubi itse kuvailee, ettei toiminnassa ole kyse vain vanhoista mopoista, vaan vähintään yhtä paljon sosiaalisesta yhteisöllisyydestä. Klubin tiloilla on tärkeä sosiaalinen merkitys harvaan asutulla alueella.

Ja jos kuvittelee mopokerhon olevan täynnä teini-ikäisiä, saa ajatella uudelleen. Klubin ytimen muodostaa hieman kokeneempi mopediharrastajien sukupolvi. Klubilla on toki myös nuorisotoimintaa ja lisäksi oma naisjaosto.

Linkki: https://www.mopoklubbenracerborg.fi/fi/alku/

 

Pohjan kirkonkylä

Kyläyhdistys kuvailee Pohjan kirkonkylää noin 1 700 asukkaan paikkakunnaksi, jossa toimii kymmeniä yhdistyksiä ja lukuisia yrityksiä. Yhdessä ne vahvistavat kylän elinvoimaisuutta.

Vierailimme muun muassa kylän skeittipuistossa sekä Gumnäsissä, jossa kyläyhdistys ylläpitää luontopolkuja, grillipaikkaa, juhlapaikkaa, uimarantaa ja frisbeegolfrataa.

Linkki kotisivuille: https://www.pohjapojo.fi/

 

Lounas Ravintola Åminnegårdissa

Nordcenterissä yhdistyvät muun muassa golf, ravintolatoiminta, majoitus ja historiallinen kartanomiljöö. Se on hieno esimerkki maaseudusta sekä yrittäjyyden että elämysten paikkana.

Linkki: https://nordcenter.fi/

 

Makuja Billnäsin Slow Food Festivalilta

Mitä olisikaan maaseutureissu ilman paikallista ruokaa?

Minun osaltani Maaseutuparlamentti päättyi Billnäsin Slow Food Festivalin tuoksujen, makujen ja ihmisten keskellä. Linkki tapahtumaan https://slowfoodvastnyland.org/fi/slow-food-festival/

 

Kotiin viemisinä minulla ei siis ollut ainoastaan hienoja muistoja, uusia kontakteja ja hyviä ideoita Maaseutuparlamentista. Matkalaukkuun päätyi myös Billnäs Chocolate Factoryn suklaata ja Fiskars Coffee Roasteryn tummapaahtoista kahvia.

6.10.2026

Li-Marie Santala, kyläneuvoja ja hankekoordinaattori, SILMU-kylät

 

 

 

Smarta Byar i Svenksfinland -hankkeesta

Hanke jatkuu vuoden 2027 loppuun saakka, ja sitä osarahoittaa Euroopan maaseuturahasto. Tuen ovat myöntäneet Pohjanmaan ja Uudenmaan elinvoimakeskukset.

Hanketta hallinnoi Svenskfinlands Byar, ja se toteutetaan yhteistyössä alueellisten kyläorganisaatioiden Aktion Österbottenin, Nylands Byar/Uudenmaan Kylät ry:n ja SILMU-kylien (SILMU ry:n) kanssa.

SILMU-kylät palkitsi onnistuneita kylätapahtumia

Halusimme tänä vuonna palkita onnistuneen kylätapahtuman ja kutsuimme kaikkia kertomaan meille tapahtumasta, sen tekijöistä ja siitä, miksi juuri tämä tapahtuma ansaitsee palkinnon.

Valintaraati oli vaikean valinnan äärellä koska vain yksi voi olla voittaja ja kaikki ehdokkaat olivat todella hyviä. Raati kehui mm. sitä miten hienosti tapahtumat ovat saaneet ihmisiä liikkeelle sekä tekemään että osallistumaan.

Voittajaksi valittiin yksimielisesti VAPEPAn koulutus- ja harjoitusviikonloppu Porvoon Emäsalossa. Voittaja palkittiin esimerkillisestä yhteistyöstä, joka toi yhteen yksityiset, yhdistykset, yritykset ja viranomaiset. Tapahtuma yhdisti eri-ikäisiä osallistujia ja loi uusia tapoja toimia yhdessä – myös saariturvallisuuden kehittämiseksi. Tämä on hieno esimerkki siitä, mitä voidaan saavuttaa, kun eri toimijat yhdistävät voimansa.

Valintaraati halusi tällä kertaa antaa myös kunniamaininnan. Sen sai Mickel Back, joka oli yksi Liljendal City Open 2024 frisbeegolftapahtuman järjestäjistä. 19-vuotias Back on pistänyt tapahtumaan sekä sydämensä että sielunsa ja tehnyt erittäin hienoa työtä yhdessä muiden vapaaehtoisten kanssa houkutellakseen sekä nuoria että vanhoja osallistumaan frisbeegolftapahtumaan keskellä Loviisalaista Sävträskin kylää.

 

Voittajatapahtuman kuvaus

Vapepa 60-vvuotis juhlavuoden koulutus- ja harjoitusviikonloppu, 18.–20.10. 2024, Emäsalo (Porvoo)

Koulutus- ja harjoitusviikonloppu Porvoon Emäsalossa sisälsi monta eri tapahtumaa.

Etsinnän päivä- ja pimeänharjoitukset, kaksi erillistä harjoitusta, järjestettiin yhteistoimintaharjoituksena Vapepan, Poliisin ja Rajavartioston kanssa. Harjoituksessa liikuttiin merellä, maalla, käytettiin lentopelastuksen välineistöä sekä pelastuskoiria.

Ensihuollollinen harjoitus yhdessä IU Sos. ja kriisipäivystyksen sekä IU Pelastuslaitoksen kanssa. Harjoituksessa perustettiin evakuointikeskus, jossa kirjaaminen, luokittelu, henkinen tuki, ensiapu ja muonitus. Lisäksi ulos koottiin kaksi kriisitelttaa. Harjoituksessa evakuoitavaan bussilastilliseen ihmisiä ilmoittautui saarelaisia sekä monikulttuurillinen joukko muita vapaaehtoisia, jotka kaikki perehdytettiin tehtäviinsä ennen tapahtumaa.

Saaren Sankarit-perhetapahtuma, jossa esiteltiin rastikoulutuksena, toiminnallisesti, pelastussukellusta, meripelastusta, alkusammutusta, esineiden etsintää, öljyntorjuntaa, Nallesairaala, pelastuskoiratoimintaa sekä tarjottiin lounas. Osallistujat pääsivät myös itse kokeilemaan teemojen mukaisia toimintoja.

”Mitä täällä rannassa oikein on?” -yleisöluento rannoilla asuville mökkeileville ja siellä liikkuville. Tietoa ja toimintaohjeita öljy- tai kemikaalivahingon sattuessa. Miten toimia, kun huomaa rantaan ajautunutta vierasta ainetta. Mistä erottaa sinilevän siitepölystä ja muista vaarattomista veden epäpuhtauksista. Miten viranomaiset toimivat öljyntorjuntatilanteissa ja voiko vapaaehtoiset tilanteessa auttaa? Asiantuntijat: Itä-Uudenmaan Pelastuslaitos sekä WWF.

Vapepa 60 v. kunniaksi paikalle kutsuttiin organisaatiossa alueellisesti merkittävää työtä tehneitä. Kahdeksan kunniavierasta saapui seuraamaan harjoituksia ja nauttimaan kakkukahveista. Pimeänetsintöjen päätteeksi tämän hetken toimijat istuivat nuotion ääressä omia Vapepa-polkujaan muistelemassa ja uusia verkostoja luomassa.

Tapahtuma oli suurin koskaan Suomessa vapaaehtoisvoimin järjestetty Vapepan tapahtuma. Se toi yhteisen harrastuksen pariin yli pari sataa eri ikäistä harrastajaa. Yhteinen tapahtuma loi uusia yhteistyömuotoja ja mahdollisuuden alueen toimijoiden tutustuttua keskenään.

Viranomaisten tukeminen erilaisissa yhteiskunnan häiriö ja hätätilanteissa on vakavasti otettavaa toimintaa, johon vapaaehtoiset määrätietoisesti kouluttautuvat. Itse harrastuksen ei tarvitse olla vakava. Toiminnan järjestäminen, harjoitukset taukoineen ovat iloisten ja yhteistyökykyisten ihmisten yhteisöllistä toimintaa. Kuluneiden kuukausien aikana kymmenet palaverit ja itse tapahtuman aikana sattuneet kommellukset eivät unohdu koskaan. Niille tullaan nauramaan vielä monta kertaa. Eri osaamisalojen ihmisiä tuli tapahtumaan eri puolilta Suomea tuoden ”soppaan” omien alueidensa toimintakulttuurit, murresanat ja ihmettelevät kysymyksensä. Eri viranomaiset harjoittelivat yhteistoimintaa keskenään ja monet ensimmäistä kertaa näin suuren vapaaehtoisjoukon johtamista yhteisöllisessä ja toimintaa kehittävässä ilmapiirissä.

Järjestäjät: Päävastuuta järjestelyissä kantoivat Vapepa Itä-Uusimaa, SPR Borgå-Porvoo sekä Emsalö Allmogeförening. Eri rooleissa järjestelyihin osallistui yli sadan hengen verkosto taustayhdistyksineen. Pääosa toimijoista itäiseltä Uudeltamaalta, mutta myös muualta Suomesta. Yhteistyössä myös Porvoon kaupunki: valmius ja varautuminen, liikuntapalvelut sekä katu- ja puisto-osasto.

https://www.facebook.com/profile.php?id=61552584531218

 

Kunniamaininnan saaja

Mickel Back – Liljendal City Open 2024, 11.09.2024, Liljendal (Loviisa)

Frisbeegolfkilpailu toteutettiin keskellä Sävträskin kylää mikä teki tapahtumasta sekä mielenkiintoisen että viihtyisän, sillä sekä katsojat että kilpailijat pääsivät seurustelemaan ja saamaan yhteisen kokemuksen. Kenttä keskellä kylää teki myös koko tapahtumasta esteettömän kaikenikäisille.

Tapahtuman valmistelutyö oli mittava. Mm. siirrettävien frisbee-golfkorien hankinta, rakentaminen, kilpailukentän suunnittelu. Vapaaehtoiset ohjasivat liikennettä, ja urheilukentän viereen rakennettiin pop-up-kahvila. Sekä osallistujat että kyläläiset arvostivat suuresti yhdessäoloa, vieraanvaraisuutta ja tietysti erinomaisia ratoja, joita Mickel Back (19-v) oli suunnitellut.

Tapahtuma järjestetään uudelleen vuonna 2025, koska vastaanotto oli erittäin positiivista ja hienoja tuloksia ja todiste kylän ainutlaatuisesta yhteisöstä.

Järjestäjä: Liljendal idrottsklubb/frisbeegolfsektionen

https://www.facebook.com/profile.php?id=61572166962715

https://www.liljendal.fi/fi/

 

 

Muut ehdokkaat satunnaisessa järjestyksessä

 

Helluntaitanssit ja kylämarkkinat 19.5.2024, Porvoon tori

Livemusiikkia ja tanssit, ponitalutusta ja polkutraktoreita, leikkinurkka, grillimakkaraa ja kylätuottajien myyntitori.

Tapahtuma sai innostunutta palautetta: se koettiin hauskaksi, erilaiseksi ja virkistävän uudenlaiseksi. Erityisesti kiiteltiin sitä, kuinka hienosti kylät ja paikallinen toiminta pääsivät esiin – monen mielestä oli upeaa, että pienetkin paikat ja yhteisöt saivat ansaitsemansa huomion ja juhlan.

Järjestäjät loivat jotain enemmän kuin vain tilaisuuden – he loivat yhteisön, iloa ja elämyksiä. Uudella, rohkealla otteella he yhdistivät ihmiset hauskalla ja inspiroivalla tavalla, joka jäi mieleen ja sydämeen.

Järjestäjäkylät: Kulloo, Kerkkoo, Ilola, Pellinki, Epoo ja Sannainen

https://www.facebook.com/profile.php?id=61557754400389

 

 

 

Pukkila Cruising 2024, 8.6.2024, Pukkilan kirkonkylä 

Jokavuotinen odotettu kokoperheen ilmaistapahtuma Pukkilassa jot toteutetaan talkootyönä. Päivä alkoi torikahveilla, jatkui cruisailuilla keskustassa ja päättyi loppubileisiin paikallisessa kuppilassa.

Järjestäjä: Pukkilan Yrittäjät

https://www.facebook.com/events/s/pukkila-cruising24/399487966279877/

 

Laskiaisrieha – Fastlagsjippo, 2.3.2025, Köpbacka (Loviisa)               

Huonoista lumiolosuhteista huolimatta Köpbackan kyläyhdistys oli järjestänyt laskiaissunnuntaina Åshöjdenin pulkkamäellä perinteisen laskiaistapahtuman.

Rinteessä oli useita pulkkailijoita iloisin kasvoin, nauraen ja huutaen laskeutuessaan alas suurta pulkkamäkeä. Ja ihme, lumi riitti kelkkailuun tänä vuonna. Kylätalolla hernekeitto tuoksui ja houkutteli nälkäiset istumaan pöytään. Laskiaispulla maistui erittäin hyvältä ja kuuma kahvi pulkkailun jälkeen lämmitti.

Köpbackan kyläyhdistys on pieni yhdistys, joka tekee hyvää työtä ylläpitääkseen yhteisöllisyyttä ja mahdollistaa kyläläisten yhdessäoloa järjestämällä tapahtumia.

Järjestäjä: Köpbacka byaförening – Köpbackan kyläyhdistys rf

Fastlagsjippo – Laskiaistapahtuma | Facebook

https://www.kopbacka.fi/fi/

 

Rosvopaisti, 30.8.2024, Numminen (Mäntsälä)             

Rosvopaisti toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2005 Nummisten kokkorannalla. Aamu kuudelta kuopassa on tulet ja noin yhdentoista maissa sinne laitetaan marinoidut lihat ja päälle uudet tulet. Paisti nostetaan noin klo 18.00 ja sitä myydään kyläläisille perunan, vihersalaatin, leivän ja mehun kera.

Vuosien varrella tapahtumaan on tullut lisäksi myös kepparikisat ja poniratsastusta. Arpajaiset kuuluva myös jokavuotiseen traditioon. Lisäksi paikallinen muusikko viihdyttää tapahtumassa.

Pieni mutta pippurinen joukko hoitaa koko illan ja palaute on ollut pelkästään positiivista.

Järjestäjä:Nummisten kylä ry

https://www.facebook.com/nummistenkylary

 

 

Kilpailu oli avoin kaikille, ja voittajaehdokasta sai ehdottaa kuka tahansa yksityinen henkilö tai yhdistys. Kilpailun järjesti Silmu-kylät. Voittaja julkistettiin ja palkittiin Kehittämisyhdistys Silmu ry:n kevätkokouksen yhteydessä 27.5. Sipoossa.

Silmu-kylät on palkinnut vuoden kylätapahtuman myös aiemmin. Lisää aikaisemmista ehdokkaista ja voittajasta Mielettömät kylätapahtumat tuovat iloa ja yhteisöllisyyttä asukkaille | SILMU-kylät | SILMU-byar

Lisätietoja: kyläneuvoja Li-Marie Santala 040 158 8038 tai [email protected]

 

Paras kylä palkitaan taas

Uudenmaan Kylät ry ja SILMU-kylät hakevat jälleen aktiivista ja suunnitelmallista kylää palkittavaksi . Uudenmaan Vuoden Kylä -valinnalla haluamme nostaa esille kylien monipuolista toimintaa, lisätä kylätoiminnan tunnettavuutta ja jakaa muille hyviä esimerkkejä siitä, miten kyliä voi itse kehittää ja tehdä asioita.

Voittajakylä esitellään Uudenmaan Kylien digilehdessä ja palkitaan kunniakirjalla. Voitto tuo mahtavan maineen lisäksi mahdollisuuden osallistua valtakunnalliseen kilpailuun.

Haku Uudenmaan Vuoden Kyläksi 2022 on auki 8.10.–10.11.2021. Täytä sähköinen hakulomake, joka löytyy osoitteista www.uudenmaankylat.fi tai www.silmukylat.fi sekä lähetä mahdolliset liitteet sähköpostitse kyläasiamiehelle/kyläneuvojalle 10.11. mennessä. Kilpailu on avoin kaikille Uudenmaan kylille ja ehdotuksen voi tehdä kylällä toimiva yhdistys tai yhteisö.

Palkittava kylä voi olla pieni tai suuri ja valintaraati kiinnittää erityistä huomiota siihen, miten kylässä on otettu huomioon kestävä kehitys toiminnassa, miten on kehitetty yhteisöllisyyttä ja verkostoitumista sekä miten kylä on onnistunut viestinnässä. Myös älykäs sopeutuminen, eli palveluiden ja toimintojen järjestäminen kylässä, on yksi valintakriteereistä.

Valintaraatiin kuuluvat Uudenmaan Kylät ry:n kyläasiamies ja kaksi yhdistyksen hallituksen jäsentä, SILMU-kylät kyläneuvoja ja kaksi kyläjaoksen jäsentä sekä Uudenmaan liiton edustaja.

Kisan ehdokaskylät julkaistaan 15.11. ja voittajakylä nimitetään sekä palkitaan joulukuussa.

Uudenmaan Vuoden Kylä 2022 hakulomake

Lisätietoja:

Uudenmaan Kylät ry:n kyläasiamies Anu Nilsson, 050 524 9189 tai [email protected]
SILMU-kylät kyläneuvoja Li-Marie Santala, 040 158 8038 tai [email protected]