2.–3. lokakuuta eri puolilta Suomen ruotsinkielisiä alueita saapuneet maaseudun toimijat kokoontuivat Raaseporiin suomenruotsalaiseen Maaseutuparlamenttiin. SILMU-kylät oli tietenkin mukana. Tällä kertaa en matkannut länteen pelkästään kuuntelemaan, oppimaan ja tapaamaan muita maaseudun toimijoita. Minulla oli kotiin tuomisina myös erityinen tehtävä: seuraavan, vuonna 2028 järjestettävän Maaseutuparlamentin viestikapula.

Tämän vuoden Maaseutuparlamentti järjestettiin Raaseporissa teemalla kulttuuri ja identiteetti. Kahden päivän ohjelmassa käsiteltiin muun muassa älykästä sopeutumista, kulttuurin merkitystä maaseudulla, kylien ja kuntien välistä yhteistyötä, varautumista, kotoutumista sekä sukupolvien välisiä kohtaamisia.

Maaseutuparlamentti järjestettiin Tammisaaressa Ekenäsgårdenin historiallisessa Sigurd Snåre -salissa. Rakennus valmistui jo vuosina 1879–1880 kansakouluksi, ja sali on alusta lähtien ollut paikka, jossa ihmiset ovat kokoontuneet yhteen. Nykyään se toimii muun muassa konsertti- ja juhlasalina. Mainio ympäristö kohtaamisia, keskusteluja ja yhteisöllisyyttä täynnä olevalle Maaseutuparlamentille! Tutustu Tammisaaren taloon tästä Sigurd Snåren sali – Raasepori

Osallistumiseni Maaseutuparlamenttiin oli myös osa Smarta Byar iSvenskfinland -hankkeen työtä. Tätä Älykäs kylä -hanketta toteutetaan myös Itä-Uudellamaalla. Raaseporin päivien aikana etsin siksi hieman tavallista tarkemmin hyviä ideoita, innostavia esimerkkejä ja toimintatapoja, joita voimme tuoda mukanamme kotiin ja välittää edelleen Itä-Uudenmaan kylille. Mitä muualla tehdään ja mitä voisimme oppia toisiltamme?

Älykkäät kylät -toiminnassa etsitään luovia ja kestäviä ratkaisuja paikallisiin haasteisiin sekä luodaan yhdessä uusia mahdollisuuksia. Maaseutuparlamentti tarjosi siksi erinomaisen tilaisuuden kerätä inspiraatiota ja kokemuksia muilta maaseutualueilta.

Maaseutuparlamentilla on pitkät perinteet

Suomenruotsalaisella Maaseutuparlamentilla on pitkät perinteet. Ensimmäinen järjestettiin Vöyrillä vuonna 1990 aikana, jolloin maaseudulla kannettiin huolta väestön vähenemisestä ja palvelujen lakkauttamisesta. Sen jälkeen Maaseutuparlamentista on kehittynyt säännöllisesti järjestettävä foorumi kokemusten vaihdolle, ajankohtaisille maaseutukysymyksille, tulevaisuudenuskolle ja yhteisöllisyydelle.

Lue lisää https://bya.fi/sv/landsbygdsriksdagen/

 

Ajatuksia, keskusteluja ja kohtaamisia

Maaseutuparlamentin avasi 2.10. kansanedustaja Johan Kvarnström, joka korosti, että yhteistyö on välttämätöntä ja henkilökohtaiset kontaktit ovat arvokkaita. Myös Raaseporin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Thomas Blomqvist nosti tervetuliaispuheessaan esille verkostojen merkityksen maaseudun voimavarana.

Perjantain ohjelmassa kuultiin muun muassa Linköpingin yliopiston professori Josefina Syssnerin alustus älykkäästä sopeutumisesta sekä Dorothee Schulte-Bastan puheenvuoro kulttuurin merkityksestä maaseudulla. Lisäksi ohjelmassa oli paneelikeskustelu, hanketori ja teemasessioita.

Kirjailija ja Moomin Charactersin hallituksen puheenjohtaja Sophia Jansson lähestyi kulttuurin ja identiteetin teemaa oman taustansa ja elämäkertansa kautta. Åbo Akademin tutkija Dorothee Schulte-Basta puolestaan tarkasteli kulttuuria maaseudun sosiaalisena infrastruktuurina.

Erityisesti mieleeni jäi kysymys: Mikä tekee paikasta elävän? Dorothee Schulte-Basta nosti esiin näkyvyyden, ylpeyden ja sitoutumisen sekä kulttuurisen toimintakykymme. Ajatus, joka kannattaa viedä mukana myös Itä-Uudenmaan kyliin.

Tutustu Maaseutuparlamentin koko ohjelmaan ja puhujien esityksiin https://bya.fi/sv/landsbygdsriksdagen/

 

Sisältörikkaan päivän jälkeen kokoonnuimme illalliselle meren äärellä kauniilla paikalla sijaitsevaan Ravintola Fyreniin Tammisaaressa. Illallinen tarjosi aikaa jatkaa keskusteluja, tutustua uusiin ihmisiin ja vaihtaa kokemuksia rennossa ympäristössä.

Samalla tarjoutui tilaisuus kokea myös Ekenäs by night, eli Tammisaari iltavalaistuksessa. Itse yövyin monien muiden osallistujien tavoin Motel Marinessa, kävelymatkan päässä sekä tapahtumapaikasta että illallisravintolasta.

 

Maaseudun kehittämistä käytännössä

Lauantaiaamu 3.10. oli omistettu työpajoille yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa. Minulle se oli myös hyvä tilaisuus kuunnella Älykkäät kylät -lasit päässä, millaisia ideoita ja toimintatapoja voisimme hyödyntää Itä-Uudenmaan kylissä.

Osallistuin työpajaan Pöytäharjoitus kriisiviestinnästä. Harjoituksen tehtävänä oli suunnitella ja pohtia yhdessä kunnan ja kylän välistä viestintää tilanteessa, jossa myrsky oli aiheuttanut saarella sähkökatkon ja herättänyt huolta asukkaiden keskuudessa.

Harjoitus herätti monia ajatuksia. Kuka tiedottaa mistäkin? Miten tieto tavoittaa ihmiset, jos tavanomaiset viestintäkanavat eivät toimi? Entä mikä voi olla kylän ja paikallisten toimijoiden rooli ilman, että ne ottavat vastuulleen viranomaisten tehtäviä? Nämä ovat erittäin ajankohtaisia kysymyksiä myös silloin, kun työskentelemme kylien varautumisen parissa Itä-Uudellamaalla.

Varsinainen Maaseutuparlamentti päättyi työpajojen jälkeen. Minulle yksi päätöstilaisuuden kohokohdista oli Maaseutuparlamentin viestikapulan luovutus. Viestikapula siirtyi meille SILMUun, ja saamme kunnian järjestää seuraavan suomenruotsalaisen Maaseutuparlamentin syksyllä 2028.

Aiomme tehdä parhaamme luodaksemme Maaseutuparlamentin, jossa näkyy itäuusmaalainen leima ja jossa on runsaasti innostavia kohtaamisia ja yhteisöllisyyttä.

Mutta ennen pitkää kotimatkaa oli vielä vuorossa retki Raaseporissa.

 

Maaseutuparlamentin retki

Retken aikana tutustuimme paikallisiin toimijoihin ja konkreettisiin esimerkkeihin siitä, miten yhdistystoiminta, yrittäjyys, yhteisöllisyys ja paikallinen aktiivisuus rakentavat elävää maaseutua.

 

Mopoklubben Racerborg

Tenholassa toimiva Mopoklubben Racerborg on mainio konkreettinen esimerkki siitä, mitä paikallinen yhdistystoiminta voi merkitä. Klubi itse kuvailee, ettei toiminnassa ole kyse vain vanhoista mopoista, vaan vähintään yhtä paljon sosiaalisesta yhteisöllisyydestä. Klubin tiloilla on tärkeä sosiaalinen merkitys harvaan asutulla alueella.

Ja jos kuvittelee mopokerhon olevan täynnä teini-ikäisiä, saa ajatella uudelleen. Klubin ytimen muodostaa hieman kokeneempi mopediharrastajien sukupolvi. Klubilla on toki myös nuorisotoimintaa ja lisäksi oma naisjaosto.

Linkki: https://www.mopoklubbenracerborg.fi/fi/alku/

 

Pohjan kirkonkylä

Kyläyhdistys kuvailee Pohjan kirkonkylää noin 1 700 asukkaan paikkakunnaksi, jossa toimii kymmeniä yhdistyksiä ja lukuisia yrityksiä. Yhdessä ne vahvistavat kylän elinvoimaisuutta.

Vierailimme muun muassa kylän skeittipuistossa sekä Gumnäsissä, jossa kyläyhdistys ylläpitää luontopolkuja, grillipaikkaa, juhlapaikkaa, uimarantaa ja frisbeegolfrataa.

Linkki kotisivuille: https://www.pohjapojo.fi/

 

Lounas Ravintola Åminnegårdissa

Nordcenterissä yhdistyvät muun muassa golf, ravintolatoiminta, majoitus ja historiallinen kartanomiljöö. Se on hieno esimerkki maaseudusta sekä yrittäjyyden että elämysten paikkana.

Linkki: https://nordcenter.fi/

 

Makuja Billnäsin Slow Food Festivalilta

Mitä olisikaan maaseutureissu ilman paikallista ruokaa?

Minun osaltani Maaseutuparlamentti päättyi Billnäsin Slow Food Festivalin tuoksujen, makujen ja ihmisten keskellä. Linkki tapahtumaan https://slowfoodvastnyland.org/fi/slow-food-festival/

 

Kotiin viemisinä minulla ei siis ollut ainoastaan hienoja muistoja, uusia kontakteja ja hyviä ideoita Maaseutuparlamentista. Matkalaukkuun päätyi myös Billnäs Chocolate Factoryn suklaata ja Fiskars Coffee Roasteryn tummapaahtoista kahvia.

6.10.2026

Li-Marie Santala, kyläneuvoja ja hankekoordinaattori, SILMU-kylät

 

 

 

Smarta Byar i Svenksfinland -hankkeesta

Hanke jatkuu vuoden 2027 loppuun saakka, ja sitä osarahoittaa Euroopan maaseuturahasto. Tuen ovat myöntäneet Pohjanmaan ja Uudenmaan elinvoimakeskukset.

Hanketta hallinnoi Svenskfinlands Byar, ja se toteutetaan yhteistyössä alueellisten kyläorganisaatioiden Aktion Österbottenin, Nylands Byar/Uudenmaan Kylät ry:n ja SILMU-kylien (SILMU ry:n) kanssa.