Itä-Uudenmaan Kylät ry:n neljä teesiä liittyen kunta- ja palvelurakenteen muutoksiin yhdistyksen toimialueella

 

Itä-Uudenmaan Kylät ry on 12 kunnan kylien yhteinen äänitorvi ja kehittäjä. Tulevien vuosien suurimpia haasteita on kylien hyvinvoinnin ja palvelujen säilyttäminen, kun kuntakoko ja palve­lurakenne alueellamme muuttuvat. 

 

Maaseudun palvelut on turvattava asukkaiden ehdoilla, ei suurien keskusten tai palveluntuottajien ehdoilla. Lähipalvelut on saatava läheltä, oli asukkaan asuinpaikka, ikä ja kyky liikkua mikä tahansa. Myös maaseudulla asuvilla on oikeus helposti saavutettavissa oleviin palveluihin, toimivaan liikenteeseen ja riittävään informaatioon.

 

Lähipalveluiden tuottajana pienikin yksikkö voi olla taloudellisesti kilpailukykyisin. Palvelujen tuottamisen vaihtoehtoja on monia erilaisia, paikallinen tarve ja olosuhteet on aina otettava huomioon. Kolmannen sektorin toiminnan rahoituspohjaa on vah­vistettava, sillä myös sitä kautta vahvistetaan aktiivista ja yritteliästä maaseutua.

 

2.    Jos kuntakoko kasvaa, on entistä tärkeämpää, että maaseudun äänet kuuluvat myös päättävissä pöydissä.

Alueemme kylät elävät ja voivat hyvin riippumatta kuntaliitoksista, mutta on huomatta­va, että kuntaliitos koskettaa erityisesti laidoilla, periferiassa asuvia. Päätösvalta koskien myös syrjäkylien palveluja siirtyy yhä har­vemmille. Edustus kunnan päättävissä elimissä on usein vain kaukainen haave. Maaseudulla asuu yli 60% alueemme asukkaista!

 

Maaseudun ääni saadaan kuuluviin tuomalla esiin kylien ja kyläyhteisöjen toimintaa ja niiden tuottamaa hyvinvointia, tur­vaamalla toiminnallisen kyläsuunnittelun resurssit ja vahvistamalla kylätoiminnan statusta sekä maakunnallisesti että valtakunnallisesti. Kylien äänten pitää kuulua myös päättävillä tahoilla. 

 

3. Maaseutu on muutakin kuin maataloutta!

Enää noin 14 % alueemme maaseudun työpaikoista on maatalouden piirissä. Yli puolet työpaikoista löytyy palvelualoilta. Tämä kertoo selvää kieltä maaseudun rakennemuu­tok­sesta. Maaseutua on kehitettävä kokonaisvaltaisesti maataloutta unohtamatta siten, että kaikki maaseudun asukkaat, työpaikasta ja toimeentulosta riippumatta, tuntevat asuinpaikkansa olevan merkittävin paikka maailmassa. Asuminen on maaseudun mer­kit­tävin elinkeino.

 

Jos menemme suomen kielen juurille, löydämme pernajalaissyntyisen Mikael Agricolan, suomenruotsalaisen, joka loi suomen kirjakielen. Elävä kaksikielinen maaseutu on yksi Itä-Uudenmaan suurimmista rikkauksista.